Euroviisujen logo

Varhaiset Vuodet

Suomi teki debyyttinsä Euroviisuissa vuonna 1961 Laila Kinnusen kappaleella “Valoa ikkunassa”, joka jäi sijoitukseltaan vaatimattomaksi, mutta aloitti Suomen pitkän matkan Euroviisuissa. 1970-luvulla nähtiin useita artisteja, kuten Marion Rung kappaleella “Tipi-tii” vuonna 1973, joka saavutti kohtuullista menestystä. Suomen Euroviisut ovat kuitenkin edistyneet vuosien varrella.

1980- ja 1990-luvut

Kahdeksankymmentäluvulla Suomi jatkoi osallistumistaan, mutta suurempaa menestystä oli vaikea saavuttaa. Vuonna 1989 Anneli Saaristo toi Suomelle kunnioitettavan seitsemännen sijan kappaleella “La dolce vita”. Yhdeksänkymmentäluvulla Suomi kokeili erilaisia musiikkityylejä, mutta suuri menestys Euroviisuissa pysyi saavuttamattomissa.

2000-luku ja Lordi

Vuosituhannen vaihteessa Suomi jatkoi taivaltaan Euroviisuissa, kunnes vuonna 2006 tapahtui jotain odottamatonta: hard rock -yhtye Lordi voitti koko kilpailun kappaleella “Hard Rock Hallelujah”. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi voitti Euroviisut, ja se muutti monien käsitystä siitä, mitä musiikkityylejä Euroviisuissa voi menestyä.

2010-luku

2010-luvulla Suomi lähetti Euroviisuihin monenlaisia esityksiä, joista erityisesti Softengineen “Something Better” vuonna 2014 ja Saara Aallon “Monsters” vuonna 2018 voi mainita. Vaikka suurta menestystä ei aina saavutettu, Suomen panostus monipuolisuuteen ja laadukkaisiin esityksiin oli ilmeinen.

2020-luku

2020-luvun alku on tuonut uusia haasteita maailmanlaajuisen pandemian myötä, mutta Suomi on jatkanut osallistumistaan Euroviisuihin. Vuoden 2021 kilpailussa Blind Channel vahvisti Suomen asemaa rock-musiikin edelläkävijänä Euroviisuissa kappaleellaan “Dark Side”, saavuttaen korkean sijoituksen.

Käärijä

Vuoden 2023 Euroviisuissa Suomea edusti artisti nimeltä Käärijä. Käärijä, oikealta nimeltään Aleksi Liski, on suomalainen rap-artisti, joka nousi julkisuuteen vuosien 2022–2023 aikana. Hänen musiikkinsa yhdistelee usein rap-musiikkia muihin genreihin, luoden näin uniikkia soundia, joka erottuu massasta. Käärijän osallistuminen Euroviisuihin oli osa hänen nopeaa nousuaan suomalaisen musiikin kentällä.

Käärijän Cha Cha Cha

Käärijän kappale Euroviisuissa oli “Cha Cha Cha”, joka on energinen ja tarttuva kappale, yhdistellen rap-musiikkia tanssittaviin rytmeihin. Kappale sai positiivista huomiota sekä Suomessa että kansainvälisesti sen omaperäisen tyylinsä ja Käärijän karismaattisen esityksen ansiosta. “Cha Cha Cha” erottui Euroviisujen kilpailukappaleiden joukosta omaperäisyydellään ja toi tuulahduksen uutta suomalaiseen Euroviisu-edustukseen.

Mainetta

Euroviisuissa Käärijä sai mahdollisuuden esittää itsensä ja suomalaista musiikkia laajalle eurooppalaiselle yleisölle. Vaikka jokainen Euroviisujen osallistuminen on omalla tavallaan merkittävä, Käärijän edustusvuosi muistetaan erityisesti siitä, miten se toi esille suomalaista musiikkiosaamista ja innovatiivisuutta. Hänen osallistumisensa vahvisti Suomen mainetta maana, joka ei pelkää tuoda lavalle erilaisia musiikkigenrejä ja -tyylejä.

Itse Euroviisuissa Käärijä sijoittui toiseksi Ruotsin Loreenin jälkeen, vaikka yleisöäänestyksen hän voitti selvästi. Käärijä kärsi asiantuntija raatien äänistä ja hävisi ruotsalaiselle kilpailijalleen tämän johdosta. Käärijän valinta Suomen edustajaksi ja hänen omaperäinen kappaleensa “Cha Cha Cha” ovat osoitus Suomen jatkuvasta pyrkimyksestä innovoida ja kokeilla uutta Euroviisujen lavalla.

Ruotsin Euroviisut

Yhteenveto

Suomen Euroviisut on ollut täynnä nousuja ja laskuja, unohtumattomia hetkiä ja musiikillista monimuotoisuutta. Vaikka jokaisen vuoden edustajaa ei tässä artikkelissa mainita, on selvää, että Suomi on jättänyt jälkensä Euroviisujen historiaan. Lordin voitto vuonna 2006 on epäilemättä yksi kirkkaimmista hetkistä, mutta jokainen artisti ja yhtye, joka on edustanut Suomea, on omalla tavallaan vaikuttanut Suomen Euroviisu-tarinaan.